Kuukausi: kesäkuu 2010

28.6.2010

Treeniohjelmassa oli tänään damien nouto vedestä ja henkilöhaku iltatreeneissä. Siis Höytiäinen on aika iso järvi tässä meillä ja tänään tuuli kovasti, joten aallokko oli melkoinen. En ollut lainkaan varma, rohkeneeko Hinni mennä uimaan lainkaan valkopäiden aaltojen joukkoon. Olin käynyt uittamassa koiria rannassa aiemmin tyynellä kelillä, joten Hinni tiesi paikan ja ryntäsi rantaan autolta ihan innoissaan. Rantaan kuohuvat tyrskyt olivat Hinnistä hienoja ja se juoksi pitkin hiekkarantaa tyrskyissä hyppien. Varsinainen treeni sujui Hinniltä hienosti. Kauas aaltoihin heitetty dami ei edes näkynyt koko ajan koiralle, vaan hävisi aallon harjan taakse, mutta sieltä pikku Hinni sen haki taistellen myrskyä vastaan. Ei haitannut, vaikka rantaan vyöryvä aalto melkein heitti Hinnin takaisin rannalle; Hinni kamppaili vaan eteenpäin. Tulipa mieleen, että Hinnistä saattaa tulla meripelastuskoirakin – vaikutti aika hyvältä menolta – ei paljon pelottanut Hinniäistä.

Illan henkilöhaku meni hieman … voivoi… Siis Hinni karkasi autolta ja ensimmäinen ukko oli etsitty jo ennen kuin minä ehdin radalle. Perhana, että alkaa missukka olla ihan liian omatoiminen. Ei kuunnellut mitään ennen kuin ekan ukon oli etsinyt, sitten tuli minulle suoraan luokse onnellisena – hän kyllä osaa…Muut ukot otin myös ilman apuja pimeinä lähetyksinä, kun oli kerta niin intoa täynnä… ja Hinnihän etsi. Nähtiin todella upea etsintä, kun Hinni vastapäisessä rinteessä rajasi hajualuetta ja paikansi ukon. Lähetyssuunnasta katsoen maalihenkilön ympärille muodostui oikealle, taakse ja vasemmalle suorakulmion seinät, jota oikealta vasemmalle ja vasemmalta oikealle edestakaisin juosten ja maalihenkilöä lähestyen Hinni paikansi henkilön. Mainio esitys kerrassaan.

26.6.2010

Juhannuspäivä. Aamulenkillä koirat kävi uimassa. Paluumatkalla alkoi sataa aivan ohutta, sumumaista sadetta, joka kasteli mukavasti… Kotona ei ollut satanut yhtään eikä ole koko päivänä satanutkaan.

Nyt on kesä ja koppakuoriaisia. Hinni löysi yhden terassilta ja uteliaana yritti tutustua siihen. Kaveri nappasi kuitenkin nenästä kiinni eikä Hinni saanut sitä itse irti. Piti emännän irrottaa koppis pikkutytön nessusta . Rankkaa…

25.6.2010

Juhannusaatto, aurinko paistaa vastoin ennusteita. Illalla olimme naapurissa pihalla grillaamassa. Ruokailun ajaksi koirat laitettiin portin taakse. Keittiön ikkuna oli kuitenkin auki… Kun keittiössä oli tuoli ikkunan edessä, yritti Eko kiivetä siitä ulos tuolia apuna käyttäen. No, se kiellettiin tietysti ja laitettiin tuoli pois. Mitä tekikään Hinni? Hyppäsi tietysti avonaisesta ikkunasta pihalle ilman mitään aputuolia. Nopeimmat kerkisivät vain vetää henkeä pöydän ääressä, mutta kukaan ei todellakaan ehtinyt sanaa sanoa. Onneksi pudotusta ei ollut kuin runsas metri ja alastulo oli ihan hallittu, mutta silti…

24.6.2010

Onpas hävinnyt eiliset tekstit kokonaan… No, kolmannella kerralla ne vasta tallentuikin – eivätkä siis silloinkaan, vaikka siltä näytti. Mitä siinä lukikaan… maalaushommista, Hinnin kanssa puutarhakalusteita maalailtiin… Hinnillä on kivat raidat tukassa .

Illalla treenattiin metsäjälkeä. Kumpikin ajoi jälkensä ihan hyvin. Hinnillä oli ekat kepit, jotka se yllättäen ilmaisi hyvin. Pari keppiä toi käteen ja parille pysähtyi muuten ihmettelemään. Pellolle on päästävä kyllä rauhoittamaan jäljestystä.

Maija antoi luvan kopioida kuvia sivuiltaan, joten kopioin Hinnin kuvia Hinni-sivun alle ”pentutapaaminen2010”.

Kuvassa Frodo, Hinni ja Sissi (kuva: Maija Lappalainen)

21.6.2010

Tänään sataa Itä-Suomessa. Koko päivän on lotissut, mutta me kävimme metsässä jo päivällä treenaamassa esineruutua ja laukauksia. Illalla on vuorossa sitten henkilöhakutreenit. Vein pari damia ja pari ihanaa lempparihanskaa ruutuun perille. Kun Hinni oli lähellä esinettä, ammuin 9mm aseella. Hinnin häntä pyörähti, mutta ihanaa esinettä ei voinut jättää noutamatta. Esineen Hinni yritti viedä suoraan autolle, mutta toi sen kuitenkin minulle ympärilläni leijuvasta ruutipilvestä huolimatta. Toisen laukauksen ammuin Hinni autossa veräjän takana ja Eko noudossa. No, Ekohan ei korvaansa lotkauta moiselle; toi vain hanskan käteeni. Kolmannen laukauksen ammuin taas Hinnin ollessa lähellä esinettä; nyt ei mitään reaktiota tullut, toi vain damin käteeni asti. Viimeisen damin Hinni sai tuoda ilman laukausta ja hyvinhän se tulikin perille saakka.

Illan hakutreeni meni odotetusti hyvin. Unohdin makkarat kotiin, joten käytin vain pallopalkkaa. Narupallo tuli minulle päin vauhdilla; siis Hinnistä tulisi loistava rullakoira. Antaa asian hautua – jos ei tule haukkuvaa, niin sitten tulee rullailmaisija. Yksi juttu kyllä tuli taas esiin… Hinni on ihan liian raju maalimiehillä, jotka ovat pressun alla. Hyppää päälle vauhdilla ilman pienintäkään varomista. Onneksi tiesin varoittaa… ja onneksi on kevyt koira… mutta silti asiaan on pakko puuttua seuraavaksi.

Treeni meni siis hyvin, mutta pois lähtiessä ajoin taas auton kannolle. Voi hemmetti, että otti päähän. Onneksi sain apua ja auto saatiin pienin vaurioin pois kannolta, mutta silti .

Pentutapaamisen kuvia on Maijan sivuilla, siis Jummi-Jammin sivuilla .

20.6.2010

Tänään oltiin Hinnin kasvattajan luona pentutapaamisessa. Kymmenen mustaa sisarusta siellä ihmetteli samannäköistä sakkia. Kyllä oli helppo uskoa sisaruksiksi, oli niin samanlaiset naamat ja ilmeet kaikilla. Päivän aikana treenattiin varisten, lokkien ja kanien kanssa. Saatiin hyviä neuvoja jatkaa eteenpäin. Tottikseenkin sain mukavia vinkkeja seuraamisen opetukseen. Yksi käsky ’seuraa’ tai Hinnillä ehkä pelkkä sivulle käsky sisältää myös liikkeellä seuraamisosuuden. Pitää miettiä tuo käsky itselle sopivaksi. Niin, vielä se, että Sarkkisen Tomin tarinoimassa asiassa oli mielestäni erittäin tärkeä asia se koiran rauhoittaminen. Siinä voisi olla ideaa pk-puolellekin, että koiria ei tarvitse nostaa mihinkään viettiin jos koiralla on motivaatio tehdä työnsä. Koira keskittyy tehtäväänsä paremmin rauhallisempana.

Maija otti kuviakin. jos jotain tulee, laitan tähänkin. Kyllä oli mukava päivä. Kiitos Maija ja Mika! Nyt iltamyöhään olen kotona ja kellahdan kohta omien koirien kanssa unten maille (ahaa…koirat meni jo…).

17.6.2010

Kuten huomaatte, sain ihania liikekuvia Hinnistä ja olen niitä nyt kylvänyt sivuilleni. Kiitos, Satu. Uuden kameran innokas omistaja oli helppo ”höynäyttää” mukaan maastoon . Pitää yrittää uudelleenkin…

Joudun varmaan Hinnin kanssa aloittamaan peltojälkiharjoitukset. Taisi se kanijälki vauhdittaa liikaa metsäjälkeämme ja eilinen tuore jälki oli melkoista liitoa… tai sitten vanhennan metsäjälkeä kunnolla.

14.6.2010

Paljon onnea Hinni 6kk!! Ja onnea myös kymmenelle sisarelle!!! Nuoruus on ihanaa aikaa… nimimerkillä ”entisten nuorten sävellahjan kuuntelija”.

kuva:SaSu

13.6.2010

Sunnuntai. Olimme Hinnin ja treenikavereiden kanssa perjantaista lähtien vuokrakämpällä lähellä Patvinsuota ja Koiteretta. Kämpällä oli tilaa 36 hengelle, joten me neljä ahkeraa treenaajaa koirinemme mahduimme sinne mainiosti. Ympäröivät maastot antoivat mahdollisuuden treenata ihan mitä vain, mutta me keskityimme henkilöhakuun ja vähän esineruutua otettiin myös. Kuten aina, Hinnin kanssa on tosi hienoa treenata, kun ei sitä tarvitse virittää hommiin; sen kun kertoo, mitä ollaan tekemässä, niin Hinni kyllä… Ja vaikka koko lauantaipäivän satoi aamusta iltaan, sen ei annettu haitata, eikä se haitannutkaan meidän treenejämme. Jos Hinni ei olisi noin kamalan nuori, opettaisin sille vain ilmaisun ja sitten pääsisimme ”täysimittaisiin” treeneihin. Kun aion siitä ensisijaisesti haukkuvaa koiraa, niin ei ole mitään kiirettä puolivuotiaalle alkaa haukkuilmaisua opettaa. Antaa kasvaa henkisesti ensin.

Tänään esineruudussa otin vain kaksi esinettä, kun meni niin hienosti. Ikäänkuin Hinni olisi laskenut, että siellä pitää olla vielä lisää ja kun otin pk-liivit pois ja päästin sen irti, niin ruutuunhan se säntäsi ja toi sen kolmannenkin esineen pois. Siiiis, hallittavuusongelmaa en vielä tunnusta.

Eko sai olla taas hoidossa. Kauhukseen Eko oli saanut kokea kynsien leikkuun. Kostoksi herra oli mennyt ja pissannut häkkiinsä. Yllätys, mutta ymmärrettävää Ekon kannalta, sillä kynsien leikkaus on pahinta mitä sille voi tapahtua. Minähän en ole itse niitä enää n. kolmeen vuoteen leikannut, vaan eläinlääkärimme käy ne leikkaamassa. Kevyt rauhoitus ja kynnet leikataan. Herättyään Eko hakee minusta turvaa ja näin välimme ovat pysyneet kunnossa, toisin kuin kynsien leikkaamisen jälkeen, jolloin Eko väisteli minua viikon päivät… voi voi. Nyt homma oli hoidettu tyylikkäästi ammattitaidolla eikä Ekolla näyttänyt olevan mitään kaunaa hoitajiaan kohtaan. Sieltä se tuli reippaana poikana minua pihalle vastaan.

8.6.2010

Yritin kovasti saada kauniita kuvia koiristani, mutta ei… huono kamera. Malleissahan ei ole mitään vikaa, mutta minun kamerallani ei kyllä saa liikkeessä olevasta koirasta terävää kuvaa. Siispä laiton koirat istumaan. Ensin Eko…

sitten Hinni…

… todella kauniita, on ne!

7.6.2010

Maanantai. Eilen illalla piti vielä treenata Hinniä. Ammuttiin 9mm aseella ja heitettiin dameja. Noo, siis hienostihan Hinni toimi. Mutta minun pitää olla tosi nopea ja ovela, jos mielin kytkeä neidon suoritusten välillä. Hinni luovuttaa daminkin käteen, mutta hyppää nopeasti taaksepäin käden ulottumattomiin päästäkseen uuteen hakusuoritukseen. Ihan sama, vaikka dameja on vain se yksi heitetty – aina voi yrittää löytää…

Hinnin strategiset mitat tänä aamuna: paino 19,2 kg ja säkäkorkeus 50 cm. Ekolla painoa (vain) muutama kilo enemmän kuin nuorena ja säkä 62 cm – sellainen pikkupatukkahan se meidän Eko .

6.6.2010

Sunnuntai. Ekolla lääkekuuri jatkuu ja vointi alkaa olla normaali. Vähän oli aamun metsälenkillä perässähiihtäjä, mutta ehkä 9v. rottis saakin olla sellainen. Hinnillä vauhdin hurmaa riittää; yksinkin voi juosta lujaa ja antaa kyytiä kävyille tai muovipulloille – aina metsästä jotain löytyy, mitä voi kiidättää ympäriinsä. Lisäksi metsäautoteillä on nyt sateiden jäljiltä virkistäviä rapakoita, joissa loiskien voi nauttia kesän riemuista.

Eilen kävin Lappeenrannassa ylppärijuhlilla.  Onnea vaan Kuutille!! Sielläkin sää oli kovasti tuulinen, mutta lämpöä oli 13 astetta. Kotiin ajellessani alkoi Kiteen kohdilla sataa räntää. Auton mittari näytti 4 astetta. Just, kiva kesä täällä.

Mukavaa, kun vieraskirjaankin tulee joskus merkintöjä – saa sinne terveisensä heittää, vaikka ei olisi niin asiaakaan. Onhan tämä niin syvällistä kyllä… .

Joo, pari avainsanaa ’yleisön pyynnöstä’ niille, jotka eivät vielä ole noutajaihmisiä… dami on sellainen noutoesine, viehe, jota käytetään riistan sijasta. Painaa variksen verran, on kangasta ja hiekkaa sisällä. Pieni, koiran suuhun juuri mahtuva hiekkapussipuikula siis. Ja taipparit, joihin olemme viimeajat treenanneet, on noutajien rodunomaisten käyttöominaisuuksien testi. Testi sisältää vedestä riistan noutoa, kuivalta maalta riistan noutoa ja riistan jäljestämistä. Kaikki käytettävä riista on kuolleita, pakasteesta sulatettuja, variksia, lokkeja ja kaneja. Testiin pääsee aikaisintaan 9 kk ikäisenä, joten myöhään syksyyn menee, jos sittenkään onnistumme Hinnin kanssa testipaikan saamaan jostain päin Suomea.

3.6.2010

Torstai-ilta. Eko voi paremmin. Lääkkeet auttavat tosi hyvin. Työpäivän jälkeen, kun Eko läksi liikkeelle, alkoi maha huutaa tosi kovasti ja selvästi tuli kipuja. Annoin heti Antepsiniä ja pahoinvointilääkkeen – tilanne rauhoittui nopeasi. Antibiootti meni ruoan kanssa vähän myöhemmin. Kyllä tästä taidetaan selvitä…

Hinni toimi illan kanijäljellä odotetusti. Annoin Hinnin nähdä, kun jälki tehtiin. Vein sen jäljen alkuun ja näytin maahan. Hinni nuuskaisi nopeasti. Yritin uudelleen osoittaa maahan – jos vaikka saisin lähtemään nenä alhaalla. Hinni tuijotti kuitenkin herkeämättä metsän syvyyteen ja ilmaisi minulle selvästi tietävänsä tämän jutun ihan hyvin  – päästäisit vain hommiin. Ja sinnehän se meni. Näin vain kerran hännän pyörähtävän jossain ja sitten käskivät kutsua. Ennen kuin kerkesin pillittää, oli Hinni jo minunkin näkyvillä kani hampaissaan. Kani raukka keikkui hampaissa saaden kovaa kyytiä – hups, se putosi. Ei hätää, Hinni pyörähti ympäri ja nappasi pupun uudelleen suuhunsa ja toi minulle käteen. Nyt olin minäkin nopea ja osasin pujauttaa taluttimen Hinnin kaulaan nopeasti ja suoritus oli HIENO!! Oikeissa taippareissa olisi kuulemma riittänyt hyvin, vaikka Hinni ei olisi ottanut pudonnutta kania enää uudelleen suuhunsa; kannettu matka oli niin pitkä.

2.6.2010

Keskiviikko ja heti aamusta sain hermostua Hinnille karkaamisesta. Missukka vilisti autopihalle ja oli menossa vieraisiin autoihin ihan pokkana. Ei kuunnellut pilliä ollenkaan eikä huutamistakaan. Eka kerran piti oikeasti ottaa niskasta ja talutella neito kotiin. Sen verran vihainen olin, että kun ovella päästin irti ja neiti yritti vielä juosta uudelleen karkuun, niin yhdellä karjaisulla tuli takaisin. Voikohan sillä jo alkaa jokin uhmaikä, vaikka mörköikäkään ei vielä ole ollut… ehkä tämä oli vain tilapäinen kokeilu… Hinnihän on niiin kiltti ja tottelevainen  – niinhän kaikki kouluttajat ovat ennustaneetkin. Jeee – on se hyvä kuitenkin.

Illalla käytiin ekoissa järvipelastustreeneissä. Treenattiin isoa Pyörre -alusta käyttäen. Hinni liikkui aluksella tosi reippaasti. Keulatasanteella oleskelu sujui myös hienosti – Hinni rauhoittui hyvin, ehkä vähän jänskättikin, mutta se ei kyllä haitannut työskentelyä. Ukon (maalihenkilön) hajuun Hinni reagoi iloisella hännän heilutuksella. Ukko oli sijoitettu joen rantaan ankkuroituun rautaiseen laiturin tapaiseen. Sinne hyppäämiseen Hinni tarvitsi vielä nostoapua. Toisaalta onkin hyvä, ettei se lähde ryntäämään omin päin, vaan homma hoidetaan luvalla ja yhteistyössä. Hienosti sujunut treeni. Olin tosi tyytyväinen Hinnin reippauteen täysin uudessa tilanteessa.

Pitää tähän vielä lisätä, että Ekon massu on kipeä. Karsea ripuli- ja oksennustauti. Alkoi maanantaina aamuyöstä ja nyt on kaikki lääkkeet aloitettu; antibiootti, pahoinvointilääke ja Antepsin. Jokin oma tautinsa Ekolla on, kun on koko ajan ollut Hinnin kanssa samoissa tiloissa ja menoissa mukana eikä Hinnukalla ole mitään vaivaa.