1.10.2010
Perjantai. Hahaa, minä tein sen! Tulin köysillä alas Joensuun vanhan paloaseman letkutornista. Varma alastulo pitkin seinää, eikä pelottanut paljon yhtään. Se räystään reunan yli pääseminen ja kallistuminen vaapaaseen ilmatilaan oli vähän jännä juttu, mutta muuten alastulo pitkin seinää oli hienoa!! Voisin tehdä sen uudestaan ihan varmasti 
.
3.10.2010
Sunnuntai. Viikonlopun olin Mikkelissä testaamassa koiria. Omat olivat jälleen hoidossa. Kumpikin voi hyvin; siis Hinni erinomaisesti ja Ekokin ihan kohtuullisesti – vähän taas selkä alkaa oireilla kun Trocoxil lääkkeestä alkaa olla kaksi kuukautta…
Hinni ja luppakorva; laatumerkki.
Eko ja kymmenes syksy.
7.10.2010
Huhhuh, nyt alkaa vähän jännittämään Hinnin taipparit. Tämän viikon treenit nimittäin on menneet pikkuisen rajusti. Riistan nouto maastosta on vielä ollut kohtuullista, mutta linnun poimiminen maasta taluttimessa kuljetettaessa ei ollut ollenkaan siistiä. Hinni ravisteli riistaa, mitä se ei missään tapauksessa saisi tehdä. Voi voi, saapas nähdä, kuinka meidän käy. On tuo Hinnin itsetunto pikkuisen korkealla, mutta ei se silti kestä minun voimakasta puuttumista asioihin. Riistakin putosi heti suusta, kun kielsin tai sanoin ”nätisti”. Ei taida olla meidän juttu tuo riistan kanssa pelaaminen. Tai vaatisi sitten kovin paljon treeniä ja tottelevaisuutta lisää.
10.10.2010
Hinni hoisi homman hienosti!! Taipumuskoe meni hyväksytysti läpi. Myös Hinnin sisaruksista Martta, Zeta ja Vili olivat kokeessa ja menivät hienosti läpi nekin. Lauantain 16 koirasta läpi meni 4 ja sunnuntain 16 koirasta peräti 10. Hinnin kirjallinen arvostelu on Hinnin omalla sivulla. Kasvattaja Maija otti kuviakin ja tähän kopioin luvalla Maijan sivuilta ihanan kuvan Hinnistä taipparisuorituksessa. Jummi-Jammin kuvagalleriassa on lisää kivoja taipparikuvia.
Hinni ja lokki. Kuva: Maija Lappalainen
14.10.2010
Hinni 10 kk. Tänään sillä on varmaankin hyvin valaistunut ja energinen olo. Oli löytänyt otsavaloni, avannut sen ja pureskellut alkaaliparistot… Pelastuskoiraksi opiskelu vaatii näköjään paljon omatoimista opiskeluakin. Tänään on satanut lunta, vähän. Myrskyä ei vielä ole ollut. Myöhemmin illalla on aikomus käydä ajamassa kovan maan jälkeä illan hämyssä.
Nooo, siitä kovanmaanjäljestä ei tullut mitään, kun lunta ehti tulla niin paljon, mutta pellolla ajettiin jälkeä kuitenkin. Eka jälki pallopalkoilla oli aivan liian levoton. Toiselle jäljelle laitoin makkarakökköjä noin 15 metrin välein ja se tuotti tulosta. Hinni ajoi jälkeä todella hyvin nenä maassa ja bongasi makkarakasat ja jatkoi imurin lailla eteenpäin. Hyvä!!
19.10.2010
Meillä ei ole tapahtunut kai mitään erityistä… koirat sai olla kotona viikonlopun…no, se on jo aika erikoista. Olin kyllä itse testaamassa ensin aikuisia koiria ja sunnuntai-iltana vielä pikkuisia snautseripentuja. Ne oli ihania!! Pentutestit ovat hyvin ”suuntaa-antavia”, mutta en luottaisi niihin ihan liikaa. Erot toimintakyvyssä tulevat kyllä näkyviin selvästi, mutta en tekisi silti pitkälle meneviä johtopäätöksiä.
Hinnin kanssa on ajeltu muutama jälki ja olen perehtynyt amerikkalaisten suosimaan klikkerikoulutuksen muotoon ”marking”, joka on sanallista ”yes” tai ”no” klikkausta. Etuna tässä kuulemma on, että ohjaajan ääni on aina ainutlaatuinen ja tunnistettavissa kaikissa olosuhteissa, mitä taas klikkerin ääni toiseen klikkeriin verrattuna ei ole. Siis periaatteessa voi sanoa ”hyvä” just oikeaan paikkaan ja sitten voi kaivella makupalan taskusta kaikessa rauhassa.
20.10.2010
Illan jälkitreeni oli oikein onnistunut. Hinni ajoi kaksi pitkähköä peltojälkeä. Vauhti on liian kova erikoisjäljeksi, mutta siihenhän me emme tähtääkään, vaan ainoastaan kunnolliseen jäljestämiseen metsässä ja erilaisilla pinnoilla. Seuraavaan treeniin teen yhden suoran jäljen ja toisen loivan ässämutkaisen. Odotan mielenkiinnolla, miten se sujuu 
.
21.10.2010
Tottista. Hinni alkaa jo ymmärtää monta liikettä. Nyt on päästy paikallaolossakin eteenpäin. Kyllä me ensi vuonna päästään vielä kisaamaankin . Noudon opettaminen puuesineellä onkin ollut mielenkiintoista. Se on ehkä paikallaolon jälkeen seuraavksi vaikeinta. Noutaja kyllä noutaa, mutta täsmällisenä liikkeenä asian suorittaminen näyttää olevan vähän eri juttu. Klikkerillä ja tuolla aiemmin kuvaamallani ”marking”-systeemillä homma kyllä hoituu. Hinnille pitää asiat opettaa vain vahvistamisen kautta.
Ekon kanssa en nyt ole paljoa puuhannut. Esine-etsintää vähän ja muuta pientä. En tiedä onko selkä huonommassa kunnossa, vai kipeytyykö selkä Hinnin takaa-ajamisesta (Eko juoksee Hinnin häntää kiinni, kun Hinni juoksee pallon perässä. Sama takaa-ajo kuin Aapo terrierin kanssa). Jutteli eläinlääkärimmekin kanssa kipulääkityksestä ja jotain opiaattia voisi kuulemma kokeilla Trocoxilin rinnalle. Pitää harkita. Aamuäreys kertoo minulle, että kaikki asiat eivät nyt ole kunnossa.
23.10.2010
Hyvä aamu tänään. Eko tuli aamuhalille kainaloon, joten kivuton aamu tänään. Lenkilläkin se valitsi pidemmän reitin. Vanha koira osaa itse kertoa, miten paljon lenkkeilyä haluaa. Kun mentiin metsään oli musta maa ja tuuli puhalsi puiden latvoissa voimakkaasti. Tunnissa satoi lunta niin paljon, että maa oli ihan valkoinen poistuessamme metsästä. Jäi vain musta ruutu autoni paikalle metsän reunaan.
Kuinka pitkä matka jäljestämistä tarvitaan, että noutaja huomaa jäljestävänsä omia jälkiään? En voinut olla nauramatta, kun Hinni oli just pyörähtänyt pihalla ja se halusi heti uudellen ulos. Päästin sen ovesta ja näin, miten se huomasi jäljet maassa. Askeltarkasti jäljestäen Hinni läksi selvittämään, kuka pihalla on käynyt… No, ei onneksi pitkälle mennyt, kun hypähti iloisesti pois jäljeltä; ihan niin kuin olisi helpotuksesta huokaissut, että omat jäljethän ne siinä… Olikos se Nasu possu, joka myös jäljesti omia jälkiään…
24.10.2010
Jälkiä on siis Hinnin kanssa ajeltu viikollakin, mutta vasta tänään tein sen ässämutkaisen peltojäljen. Hinni ajoi senkin hienosti. Nyt näyttää siltä, että Hinni on oivaltanut oikeasti jäljestämisen idean maavainun avulla. Ässämutkissakin Hinni korjasi jäljelle erittäin hyvin nenällä maasta jälkeä hakien. Yhtään siksakin juoksemista ei ollut. Nyt olen tyytyväinen. Vauhtia jäljestämisessä on vielä pikkuisen liikaa, mutta se tasaantuu kyllä ajan oloon.
Ekokin voi nyt hyvin. Molemmilla päivän metsälenkeillä Eko leikitteli Hinnin kanssa ja yksikseenkin leikki sekä kepeillä että Hinnin pallon kanssa. Se on ikääntyvien kanssa just tällaista; välillä kolottaa ja sitten taas mennään lujaa…
31.10.2010
Sunnuntai. Koirat olivat taas viikonlopun tarhalla. Hinni oli nauttinut nuoren bernhardilaisen seurasta. Eko taas on kuulema hieman huolissaan Hinnistä ja sen seurasta… Yksin tarhalla ollessaan Eko kuuluu olevan rennommin. Joo, olen kyllä huomannut itsekin, että Eko on hyvin suojeleva Hinniä kohtaan ja toisaalta kateellinen. Siis ei mitään uutta.
Viikon aikana olen treenannut Hinnin kanssa tottista ja yhden jäljenkin kerkisin ajaa, mutta taukoja treeneihin tulee väkisin, kun on itse reissussa ja menossa.