25.12.2012 Joulupäivä. Eipä tullut maailman loppu. Oli kai maijoilta loppuneet kivet kesken… tai allakantekijä kuollut… Me saamme viettää joulua kaikessa rauhassa. Minulla on nyt vasta omat jouluruoat uunissa, olen kiertänyt edelliset päivät talosta taloon syöden toisten tekemiä herkkuja. Kiitos kovasti!
Se on sellaista, kun minä alan keittiössä jotain puuhaamaan, niin aina myös sattuu ja tapahtuu. Se, että valmistettavia ruokia on ympäri keittiön pintoja on ihan normaalia, niin nytkin. Siinä puuhatessani rikoin hellan suojaritilän, siitä irtosi poikkirima. No olen sen itse tehnyt liimaten, joten osaan minä sen korjatakin. Sattui vain niin, että ainoa tyhjä pöytätaso oli tamminen ruokapöytä. No kyllähän siinä voi hyvin yhden pienen liimaushomman tehdä. Harmillisesti oli liimapullo tukossa; aina liimat tahtovat jähmettyä. Otin tietysti korkin irti ja ravistelin pulloa kunnolla. Johan läksi liima liikkeelle ja lensin kaaressa tammipöydälleni. Siinä lillui liima pöydällä tasan rimojen väleissä. Eikun rimat pois ja pöytää pesemään, onneksi oli vesiliukoista liimaa. Ja sitten kaikki alusta puhtaaksi pestyllä pöydällä. Nyt rima asettui hyvin paikalleen ja illalla minulla on taas ehjä teline hellan suojana. Tuskin sitä edes tarvitaan siinä enää, mutta enpä uskalla poiskaan ottaa.
21.12.2012 Tänään se maailmanloppu tulee, jos tulee… Työkaveri jo tuossa harmitteli, että tulikin siivottua eilen illalla…
Toivotan kaikille kavereille, ystäville ja sukulaisille rauhallista joulua ja riemullista uutta vuotta, uusine seikkailuineen!!
14.12.2012 Perjantai. Hinni 3v. ONNEA HINNI!!! Viikko meni jälleen reippaasti. Tiistaina työkokous illalla ja jouluruokaa, keskiviikkona jouluruokaa, sählypeli ja Hinnin kanssa tottistreeni maneesissa. Torstaina noutajakoirien johtokunta, jossa kävin esittäytymässä. Metsään pääsee autolla juuri ja juuri. Eilen illalla pelkäsin jo jääväni kiinni, mutta onneksi pakkaslumi ei vielä kasaannu pahasti renkaiden eteen. Auto vain mutkitteli hurjasti ja minä painoin kaasua. Hyvin meni. Pikkulapio on ollut autossa jo viikon verran, kaiken varalta. Meillä on ollut ihanan kirkkaita tähtitaivas -pakkasia. Pakkasta vain n. -5 astetta, tuuli on kova ja tuiskuttaa lunta hankea pitkin, mutta ei se menoa haittaa, kunhan tiet pysyvät auki.
9.12.2012 Sunnuntai-ilta. Lähes täydellinen viikonloppu. Siis ensin perjantai-iltana lumitöitä ja katukävelylenkki Hinnin kanssa. Ihan niinkuin olisi jo kunto kohoamassa – ei kehtuuttanu ollenkaan. Lauantaina lumitöitä, tuomarikurssin kokeiden korjausta, ulkoilua Hinnin kanssa ja lautapeli-ilta. Pelasimme minulle uusia pelejä; Menolippu ja Bohnanza. Menolipussa tehdään Amerikan mantereella junareittejä eri kaupunkien välille ja Bohnanzassa viljellään papuja ja myydään niitä toisille… Oli tosi kivaa ja aika karkasi vallan kokonaan; minä kotiuduin jo ennen yhtätoista, viimeiset kuulema vasta hyvin varhain. Tänään sunnuntaina ensin lumitöitä ja klo 11 olimme raunioilla treenaamassa. Kaisa ja Kati olivat tehneet meille tosi hienon treenin. Lumisilla raunioillakin voi treenata oikein hyvin. Autoilla päästiin vielä kaikki perille, kun laitoimme maasturit keulille ja me matalamaavaraiset ajelimme valmiissa urissa. Rauniot ja ympäröivät maastot tuli koluttua koirien kanssa läpi erinomaisessa säässä. Lopuksi vielä nuotiomakkarat itse paistettuina – namia pikkupakkasessa!
7.12.2012 Perjantai. Viikko on vierähtänyt nopeasti. Keskiviikon sählypeli oli aikamoista säheltämistä kohdallani. Tein yhden maalin omaan maaliin; se pallo karkasi sinne osuttuaan jalkaani. Kerran vein pallon oman joukkueen mieheltä… voi voi. Mutta olen käynyt silti pelaamassa, vaikka ainoana naisena siellä touhuankin.
Hinnin kanssa aloitimme tottiksen maneesitreenit. Eka kerta sujui ihan mukavasti. Maneesiin mennessä Hinni veti taluttimessa älyttömästi ja ehkä pakkasen ärsyttämänä yski tosi pahasti. Pelkäsin jo, että se on saanut kennelyskän kun oli viikonloppuna tarhalla hoidossa. Vaan eipä ole sen jälkeen yskinyt, että oli sitten varmaan pakkasen ärsytystä.
Itsenäisyyspäivänä kirjoitin perinteiset joulukortit ja virittelin kynttilälyhtyjä pihalle. Välillä kävin toki Hinnin kanssa lenkillä. Päiväkahvivieraankin sain, kun kerrankin olin kotona vapaapäivänä. Mukavasti on siis viikko kulunut ja huomenna, lauantaina toiveena olisi viettää lautapeli-ilta kavereiden kanssa.
2.12.2012 Sunnuntai. Perjantaina menin Helsinkiin ja näin, mitä lumi tekee pääkaupunkiseudun liikenteelle. Paha, paha, ei mitään tolkkua. Onneksi lentokoneet lensivät, myöhässä tosin, mutta ehdin sentään vähän shoppailemaan. Lauantain olin palveluskoiraliiton järjestämässä pelastuskoira -seminaarissa. Itse asiassa ne alueelliset tapaamiset olivat antoisammat – ainakin se Joensuussa pidetty oli hyvä.
Hinni vietti pe-la Tassuparkissa ja oli ihan hämmästynyt, kun lauantaina illalla menin sen hakemaan. Olisiko ollut niin kotiutunut sinne vai niin toivonsa menettänyt… eka varmaan. Ihan iloinen se oli kotiin pääsystä ja juoksenteli lähtiessään tarhan pihalla iloisesti. Selvästi Hinni on saanut paljon olla vapaana tarhan alueella; sille viskellään frispietäkin. Tänään kävimme sunnuntain peko-treeneissä. Aika lyhyen treenin tein, mutta se oli ihan ok; tyhjä, yliheittona toiselle puolelle, sinne tuli tosi syvä ja hyvä pisto, pois kaartaessa sai hajun maalihenkilöstä ja siihen hyvä ilmaisu. Koko treenin ydin oli seuraavassa pistossa, joka tuli puhtaalle alueelle jossa jälki (lumessa). Idea oli, että Hinni nappaisi jäljen viimeistään poispäin pistolta tullessaan ja menisi jälkeä pitkin maalihenkilölle, joka oli niin kaukana, ettei ilmavainulla heti pysty sitä löytämään. Hinni läksi pistolle hyvin, suoraan, törmäsi jälkeen ja hetkeäkään epäröimättä kiihdytti jälkeä pitkin kohti maalihenkilöä. Maalihenkilö oli edennyt taitavasti ja piiloutunut pienen sivupoikkeaman päähän. Näin, miten Hinni veti pikkuisen pitkäksi ja teki ysikympin oikeaan mennen suoraan maalihenkilölle. Hyvä ilmaisu loppuun. Hieno, onnistunut treeni. Hyvä mieli.
Vielä kyllä lisään tähän perjantai-illan juhlista. Arvi 4v. juhli synttäreitään kotonaan Espoossa ja isotätikin pääsi osalliseksi juhlinnasta. Olipas vilskettä ja vipinää talossa. Molemmat isovanhemmatkin olivat paikalla ja serkut vanhempineen, siis isot juhlat. Isot juhlat tiesi paljon lahjoja, isojakin lahjoja, kuten melkoisen kookas aura-auto. Meikäläinen vei lahjaksi palapelin. 54 palaa, salama-autoja tai jotain sellaisia. Minä luulin palapeliä vaikeaksi. Sankari kokosi sen ihan itse kesken illan, keskittyen kokoamiseen, pienten serkkujen ympärillä huiskaessa. Todella hyvä keskittymiskyky nelivuotiaalla… ennustaakohan se miehistä yhden asian kerralla käsittelyä… Oli oikein mukavaa saada olla mukana Arvin synttäreillä!