31.7.2016 Heinäkuun viimeinen viikonloppu talkoohommissa nome-B koneen alokasluokassa. Ja sorsa lensi…
Kuva Johanna Rotko
28.7.2016 Torstai. Normaali työviikko ja lisäksi aktiivinen harrastusviikko… Maanantaina rauniotreeni Laurille. Hinni on nyt jäänyt paitsi rauniotreeneistä. Tosin olenkin jo miettinyt, että jospa kuitenkin syksyllä kokeilisin sitä A-koetta.
Tiistaina ”vanhojen työtovereiden” kanssa kesäteatterissa Utran uudessa teatterissa; Laula minulle rakkaudesta. Joo…kesäteatteria. Olisi varmaan Kai Hyttinen ja Satu Silvo pystyneet parempaankin. Paikkana teatteri on kaunis, joen rannalla, purjekankailla katettu. Tosi hieno, sanoisin.
Keskiviikkona ketteryystreenit ja otinkin molemmille. Hinni tarvitsisi vain uudelleen virittelyn, muuten se kyllä osaa hommat. Ehkä sittenkin kokeeseen…
22.7.2016 Perjantai. Eilen sain uuden kypärän, neonkeltaisen. Se on nyt kolmas kypärä vuoden sisällä. Lauri on ne kaksi edellistä tuhonnut syömällä piloille sisukset. Tälle kolmannelle taidan laittaa kattoon koukun ja kypärän siihen roikkumaan. Eilen illalla oli molemmille koirille fyssarikäynti. Hinniä hierottiin ja Lauri sai kyytiä juoksumatolla, vesialtaassa. Laurista se vedessä polskiminen oli varmaan hauskaa, koska se pyrki altaaseen ihan itse, käskemättä. Helppo tapaus.
19.7.2016 Pejä B Hinnin kanssa hyväksytysti suoritettu. Tottista oli ihan treenattu ja se menikin ”ihan kivasti”. Jälkeä Hinni ajaa hyvin. Tämä jälki on 2,5 tuntia vanha ja 1,5km pitkä ja siinä on tuntia tuoreempi harhajälki. Harhasta en tiennyt mitään. Hinni ajaa puksutti jälkeä hienosti. Kaikki 5 esinettä löytyi jäljeltä. Viidennen esineen jälkeen Hinni nosti nenänsä ja olisi halunnut jatkaa hyvin ilmavainuisesti. Kutsuin sen pois ja käskin etsiä ’oma jälki’. Hinnihän etsi, mutta ei löytänyt parempaa jälkeä. Silloin minun oli pakko uskoa, että ensin valittu oli oikea jälki ja haju maalihenkilöstä saattoi tulla Hinnin nenään saakka. Ja sieltähän se ukko löytyi. Onneksi Hinni on niin nopea jäljestäjä, että aikaa hölmöilylle oli. Aikaa taisi jäädäkin 6 minuuttia…
16.7.2016 Lauantai. Maanantaina kettistreenit Laurille. Tiistaina jälki ja tottista molemmille. Keskiviikkona kävi Jukka ja Leena luonani. Torstaina fyssari molemmille koirilleni. Kuvassa Lauri juoksumatolla vesialtaassa. Tarkoituksena tälläkin on vahvistaa Laurin takajalkojen motoriikkaa. Kaikki tähtää hyvään valmiuteen liikkua raunioilla ja ketteryystelineillä.
Perjantaina pidempi jälki Hinnille. Etuterassilla naapureiden kanssa. Muutosleikkiä…
10.7.2016 Tänään oli Hinnin vuoro päästä hommiin. Edustus Kolin erämessuilla oli hyvä homma.
9.7.2016 Tänään oli Laurin vuoro suorittaa noutajien taipumuskoe. Hyvin Lauri toimi. Arvostelupöytäkirjan kuva Laurin omalla sivulla.
Sieltä veneeltä lokki lensi ja Lauri kävi sen noutamassa.
Ja sitten mentiin hakualueelle. Ensin tuomari Niko Hiltunen näytti alueen reunat minulle ja laitoin Laurin töihin. Sieltä ne varikset tuli käteeni yksi kerrallaan.
Ja kun nämä osiot meni hyvin, päästiin jäljelle. Jälki on kanilla tehty laahausjälki ja jäljen päässä on kani tai jänis.
Lauri lähti jäljelle erittäin hyvin jäljestäen, mikä ilahdutti minua kovasti. Yleensä vauhtia on aivan liikaa. Ehkä pitkä päivä oli jo hyydyttänyt koiraa tai maasto hidasti sen etenemistä. Hyvin Lauri eteni kanille ja lähti nopeasti tulemaan luokseni kani suussa. Vähän lähempänä katsoin ihmeissäni, että mitä se sieltä tuo. Näytti aivan siltä, että Laurilla on suussaan dettikarvainen nalle. Pienet tassut sojottivat ylöspäin ja karva oli valkeaa ja pörröistä. Nopeasti päättelin, että lasten lelu olisi märkä sateesta – tuo näyttää kuivalta. Sain sen Laurilta käteeni ja varmistui, että kani se on. Se oli vain vähän totuttua pörröisempi yksilö.
Niin, ja koko päivän Laurilla oli ripuli. Ei kylläkään jännittämisestä, vaan siitä että oli perjantaina syönyt kokonaisen pussillisen naudan ruokatorviliuskoja. Eipä ripuli haitannut työskentelyä. Iltaruoka-aikaan PectBalansia jauhelihassa, kyllä se siitä.
5.7.2016 Viikonloppuna yöjälkikisa, jossa olin jälkiä juoksemassa (lue: kävelemässä). Yksi jäljistä jäi ajamatta, kun kilpaileva koira hyytyi lähtöruutuun. Ajelinpa sen pois Hinnin kanssa aamuyön hämyssä. Eikä meillä ollut yhtään yksinäistä, sillä miljoona kärpästä pörräsi perässäni – olo oli kuin Biafran lapsilla – kärpäsiä silmänurkissa.
Maanantaina Lauri kävi fyssarilla ja sai harjoitteita takajalkojen motoriikan parantamiseen. Vaikka täytyy sanoa, että se on jo kehittynyt paljon ”kotikonstein”. Itse kävin fyssarilla viime viikolla toisen takajalkani tai lonkan takia. Sain ohjeita. Lonkka teipattiinkin kinestesiateippauksella. Jumpattuani olinkin vasta kipeä…
Ensi viikonloppuna on Kolin erämessut. Menen sunnuntaina Popekon osastolle. Lauantaina Lauriboy kokeilee taipparia – noutajien taipumuskoetta, riistoilla, eli variksilla, lokeilla ja kanijäljellä… raadoilla siis. Se raatokani ei juokse itse, vaan sitä vetää perässään jäljentekijä.
Hinni on ilmoitettu pelastuskoirakokeeseen jäljelle.