25.9.2016 Treeniviikonloppu. Lauantaina oltiin metsätreeneissä. Lisäksi löytyi lompakkoni, jota en tiennyt edes kadottaneeni. Rehellisiäkin ihmisiä siis on.
Selkien maastoissa.
Laurin paikkamakuu.
22.9.2016 jälkikäteen kirjaamista. Tallinnan reissu Leenan kanssa oli oikein mukava.
10.9.2016 Lauantai. Päivällä olin Vapepan suunnittelukokouksessa ja illaksi oli tiedossa etsintäharjoitus.Ohessa kartalle piirtynyt reittini. Ensin tehtiin alueen tarkastus, josta ei löytynyt ketään. Pari hyvää jäljen ylösottoa vain, mutta ne jätettiin merkattuina ajamatta sen pidemmälle.
Seuraavaksi saatiin jälkitehtävä, koska risteyksestä oli löytynyt tupakan tumppi, joka oli kadonneen merkkiä. Hinni löysi jäljen heti meille määrätyn tieosuuden pohjoispuolelta.
Jälki jatkui mukavasti metsän puolella. Jälki oli tehty noin 10 aikaan aamulla ja me olimme metsässä noin klo 20. Syksyisen muhevassa maastossa jälki oli helppo ajaa.
Jälkemme tuli metsästä tielle metsäautoteiden risteykseen. Kolmesta mahdollisesta suunnasta Hinni löysi jäljen sivutieltä. Tietä ja tien reunaa jäljestäen etenimme. Tietä oli illan aikana kulkenut koiran ulkoiluttajia, mutta Hinni oli varma omasta jäljestään. Sitten yhtäkkiä Hinni pysähtyi, nosti nenänsä ja säntäsi metsään, kulkusuunnastamme oikealle. Sieltä kovaa vauhtia vasemmalle, ja ympyrää juosten oikealle ja takaisin tielle. Jos en olisi ollut varma siitä, että Hinni ei aja riistaa, niin tuo olisi ihan varmasti ollut tuoretta riistaa.
Poistin Hinniltä jälkiliinan ja annoin sen juosta. Kolmannella laajenevalla kierroksella tuli hetkeksi hiljaista ja sitten alkoi kuulua vahva haukku pimeästä metsästä. Sinnepä sitä mekin juoksimme apuohjaajien kanssa. Ja kukas muu kuin ”Virpi Matikainen” tai mikä hänen nimensä olikaan, makoili siellä sammalvuoteellaan. Erittäin hyvä! Oli ollut maalimiehellämmekin melko jännää metsässä, ääniä, erilaisia ääniä, yksi vieras vinttikoira ja pari sienestäjää… ”ei minulla mitään hätää, meillä on vain harjoitus menossa” oli maalimiehemme tuumaillut kulkijoille.
Olipa todella mielenkiintoista huomata koiran reaktio sen saadessa hajun ihmisestä. Jälki olisi jatkunut pitkin tietä vielä eteenpäin, mutta kun sama haju tuli koiran nenään vahvana, alkoi se ”metsästää” hajua. Haju oli varmaan illan viiletessä valunut alas rinnettä ja siksi Hinni säntäsi ensin oikealle alamäkeen. Hienosti toimittu, Hinniseni.
9.9.2016 viikonloppu alkoi. Syksyisessä metsässä on mukavaa.
7.9.2016 Syyskuu on jo hyvällä mallilla menossa. Töitä treeniä ja muuta touhua on riittänyt. 3.9. Lauri täytti 2 vuotta. Päivitetty kuva Laurin omalla sivulla.
Treenattu on ahkerasti. Tässä kuva Laurin ilmaisusta – se siis haukkuu tuossa, vaikka ääntä ei kuulukaan 
. Minusta sillä on niin mukava ilme haukkuessaankin, että ei näytä vaikealta.
