Jos olet syntynyt helmikuussa,
on sinulla varmaan lunta suussa.
Laulava koira näin visersi
ja tuostapa tulikin mieleeni:
Lumesta – kautta karhunkallon,
pyöritän sinulle onnenpallon.
…Uppo Nalle
28.2.2011
Helmikuun viimeinen päivä. Hinnin juoksu hehkeimmillään, mutta eipä se sen käytöksessä mitenkään erityisesti näy. Vanhastaan muistan, miten Tytti-rouvan käytös muuttui ennen juoksua aggressiiviseksi ja juoksun jälkeen oli kuin lapanen. Hinnillä on ihan tasaista – aina sama vauhti menen tullen . Nyt on tyttö pysynyt omalla pihallakin – on sen verran korkeat aidat estämässä hyppimistä. Eilen, sunnunteina olimme treeneissä. Oli ns. temppukerta, eli treenattiin kaikkea pelastuskoiralle hyödyllistä: vieras otti koiran autosta, kävelytti sitä ja vei sen takaisin autoon, koiran kantamista ohjaajan ja vieraan ihmisen tekemänä ja vielä koiran kantamista ja siirtämistä kankaan avulla. Juu, Hinni ei tajunnut varmaan koko pressujuttua; se meni maahan kankaan päälle käskystä, neljä ihmistä nosti koiran ilmaan ja laski alas. Hinnin ilmeestä saattoi päätellä, että ”da!?” Niin, etsittiin me vielä esineitäkin. Se oli hienooo… ja vauhdikasta…. ja kaikki vauhti ihan turhaan, koska rauhallisesti työskennellen olisi esineet löytyneet paljon nopeammin. Kaiken kaikkiaan ihan kiva treeni sekin.
Siis nyt illalla alkoi aiemmin suunnittelemani kuvankäsittelykurssi. Käytämme ilmaista Paint.NET ohjelmaa. Ekalla kerralla opimme vasta lataamaan ohjelman ja pakkaamaan kuvia; resoluutio ja kuvan koko huomioiden pakkaamista voi tehdä eri tavoin… hehehe miekiin yritän ymmärtää jutun… jpeg tai tiff muodossa; jpeg menettää aina jotain pakatessa, tiffi säilyttää ominaisuudet, mutta ei sitä huomaa muulloin kuin painotuotteessa.
25.2.2011
Eilen illalla askartelin piha-aidalle korotuksen. Seitsemän rimaa á 2,2m ja niistä sahasin, naulasin ja pystytin ylityspaikkaan esteen, jonka luulisin hillitsevän ylimenon. Olipa mukava huomata, että toinen naapuri vasta suunnitteli, miten hän estää snautseripojan aidan ylitykset… Toivottavasti ensi vuonna ei ole ihan näin paljon lunta. Toisaalta; nyt olen jo varautunut . Reipas, omatoiminen ja fiksu koira on tosi ihana asia, mutta omat haasteensa siitä syntyy.
22.2.2011
Reippaasti menee Hinni yli aidan. Aamulenkin jälkeen jäin vähän pihalle puuhaamaan ja juttelin ohi kulkeneen pikkukoiran omistajan kanssa. Ilman pienintäkään epäröintiä hypähti Hinni yli aidan tosi kevyesti. Kävi tervehtimässä pikkukoiraa ja tuli sitten kotiin portin kautta. Ei tule olemaan metrin este mikään ongelma Hinnille pk-puolella.
20.2.2011
Sunnuntai. Kirpeästä pakkasesta johtuen on ulkoilut edelleen hyvin lyhytaikaisia. Lauantaina päivällä treenattiin kuitenkin kovanpinnan jälkeä. Hinni ajoi jälkeä erittäin hyvin ja maavainuisesti, mutta vieläkin homma pätki ajoittain. Nyt pitää tehdä vain lyhyitä jälkiä, jotta loppupalkka tulisi paremmin oikea-aikaisesti.
Pola-snautseri kävi vieraanamme. Oi, miten iso tyttö Pola jo olikaan. Ei suostunut yhtään riehumaan Hinnin kanssa, vaikka Hinni yritti härnätä toista mukaan leikkiin.
Tänään sunnuntaina oli Ekon fysioterapia. Sellainen sähköhoito näytti tuntuvan Ekosta tosi hyvälle. Viikon päästä uusi hoito. Hinnin treenit jätettiin pakkasen takia väliin. Juoksun aikana on meillä kyllä voinut mennä mukaan treeneihin.
18.2.2011
Nyt on pihalle laitettu esteitä, ettei Hinni mene yli aidan. Näyttäisi toimivan. Parasta olisi Hinnin pysyäkin kotipihalla, sillä juoksu alkoi toissapäivänä. Ehkä Ekokin saa olla vähän rauhassa juoksun edetessä; on ollut Hinnin liehittely-yritykset sitä luokkaa, että Eko-rukka on esittänyt jo kärsivää…
Tänään pitää muistaa ostaa uudet kengännauhat. Olipa Hinni osannut pätkiä molemmat kenkäparin nauhat samanmittaisiin pätkiin. Ihme logiikka tuon koiran toiminnassa. Oma vika siis, kun yritin taas laittaa kengät saunan lauteille. Liian helppo piilo .
15.2.2011
Tänään piti lapioida lumet aidan vierestä ja asettaa este, ettei Hinni mene aidan yli. Metsään lähtiessämme en kerinnyt avata porttia riittävän nopeasti, niin Hinni oikaisi aidan yli ihan niinkuin olisi aina siitä kulkenut. Vielä lapioidessani lunta pihan puolella juoksi Hinni ympyrää portista ulos ja penkan kautta aidan yli takaisin pihalle ja sama uudelleen… halvat huvit, mutta pitää estää silti. Ekolla oli jälleen fysioterapiailta.
14.2.2011
Hyvää ystävänpäivää!!
Maanantai-ilta menossa. Minulla vain pieniä sydämentykytyksiä Hinnin takia. Ensin yritin viedä Ekon lähimetsään ilman Hinniä. Kerran palautin missukan portista pihaan. Seuraavaksi se roikkuikin jo portissa, etutassu kiinni portin lautojen välissä. Onneksi sain tassun irti yläkautta, mistä se oli väliin luultavasti sujahtanutkin. Eko oli jo mennyt asioilleen metsään ja seuraavaksi näinkin Hinnin ryntäävän polkua ohitseni kohti metsää. Olipa neito tullut aidan yli lumipenkalle, mikä on kasautunut aidan taakse ja siitä sitten hangen poikki polulle. Näinköhän enää pysyy pihassa ollenkaan?! Perhanan ipana! Tarpeidenteon jälkeen käytin kummankin vuorollaan katulenkillä. Eko nauttii katujen hajumaailmasta suuresti. Hinni touhottaa tietysti kovasti ja jäljestää erittäin hyvin kovalla alustallakin pitkiä pätkiä erittäin keskittyneesti. Seuraaminen onkin sitten aivan sivuseikka; mukana kulkeminenkin välillä heikonlaista. Katulenkit eivät tosin olekaan meidän juttu. Nyt vain on niin kylmä metsälenkkien tekoon.
Hinni 14kk
13.2.2011
Sunnuntai ja varikkotreenipäivä. Kirpeä pakkanen, mutta kylläpä aurinko lämmitti mukavasti. Nyt otettiin Hinnille vähän vaikeampia piiloja. No, ei ne olleetkaan vaikeita; maalihenkilöt leikkimökissä, auton lavalla ja isossa, hämärässä varastohallissa. Hinni aloitti haukkuilmaisun itse maalimiehellä, johon ei saanut kontaktia. Luulen että haukkuharjoituksia jatketaan nyt ainakin toistaiseksi.
12.2.2011
Ihana pakkaspäivä, aurinko paistaa ja mittari näyttää -14 astetta.
Vauhtia ja vaarallisia tilanteita; saalis ja saalistaja.
11.2.2011
Nyt ollaan perjantaissa ja kokonainen vapaa viikonloppu edessä. Keskiviikon Hinni oli Mini -ystävän luona päivähoidossa, kun minulla oli pitkä päivä. Luulin ehtiväni käyttää Ekon pissalla ennen illan kokousta, vaan piti soittaa naapurille, että päästää pojan pihalle. Hyvin oli Eko pärjännyt. Hinni oli hoidossa tehnyt Minille hienoja käytäviä lumihankeen koko pihan alueelle. Nyt on pienen ystävän helppo kuljeksia omalla pihallaan .
Kotona Hinni on löytänyt minun hyllykorit ja tyhjentelee nyt niitä päivänsä ratoksi. Tänään oli syöty pikkurepun hihnat poikki ja kaikki muovilukot oli uudelleen muotoillut. Roskis kamaa siis. Uudet muoviosat maksaisi jo puolet koko repun hinnasta. Hauskempi näky oli, vaikkei sekään sallittua, kun Hinni oli muotoillut itselleen korvaläpät; läpät mallia ”jummijammi” .
8.2.2011
Tältä meillä tänään, tiistaina, näytti kun tulin kotiin.
Olipa Hinni puuhannut paperinkeräyspussini kanssa. Samalla oli kyllä tölkkikassikin saanut kyytiä. Se oli vain mennyt paljon eteistä pidemmälle. Mitäpä siinä muuta kuin paperinkeräykseen ja siistiä tuli. Näissä Hinnin puuhasteluissa ei ole mitään pahaa eikä ilkeää, se vain on niin tavattoman energinen, että on pakko tehdä jotain, kun ei nukuta koko päivää. Ja toimintakykyisenä koirana Hinni keksii tekemistä. Olen ihan varma, että se menisi ulos ja leikkisi leluilla, mutta kun ei ulos pääse. Voin hyvin kuvitella, miten iso paperinkeräyskassini on pannut hanttiin, kun Hinni on sen ottanut keittiöstä. Vaan ei Hinni jää toiseksi, sillä on taistelutahtoa ja melkoiset voimat kiskoa. Sitähän minä olen treenannut…
7.2.2011
Maanantai. Tänään minulla ja Ekolla oli fysioterapiahoidot… kyllä se hyvältä tuntui.
Minä voisin oikeastaan laittaa oman sivun omille töllöntöilleni. Osan niistä tosin voi laittaa keittiöpuolen ohjeisiin. Esimerkiksi sen, että kun teet munakasta, riko munat laakeaan astiaan. Nimittäin, kun on rikkonut jo yhden tai kaksi munaa kapeaan lasiin ja pudottaa seuraavan munan kokonaisena samaan lasiin, on tosi hankala saada se sieltä pois… voin vakuuttaa kokemuksen rintaäänellä. Siis käytä laakeaa astiaa tai älä pudottele munia näpeistäsi!
No, sitten tänä aamuna sain loistoidean käyttää autoni pesussa, kun saatoin jättää auton koko päiväksi lämpimään parkkihalliin kuivumaan. Hyvä idea siis, mutta pakkasta oli niin paljon, että heti pesurista ulos ajettuani havaitsin, etteivät auton ovet aukea. Jäässäpä jäässä, tietty. No, eipä siinä muuta kun ajoin työpaikalle parkkihalliin. Siellä istuin hiljaa hallissa ja mietin mitä tekisin… jos haluan soittaa työkavereille, pitää ajaa ulos, hallissa, maan alla, ei ole kenttiä. Siinäpä vain istuskelin ja odotin jonkun toisen tulevan töihin. Oli varmaan toisista aika hupaisaa, kun minä huhuilin autoni ikkunasta ja pyysin vähän auttaan, kun en pääse ulos autostani. No, takaovi aukesi ekana ja melkein jo päätin ryömiä siitä ulos, mutta kokeiltiin vielä kevyttä rynkytystä etuoveen; toinen ulkopuolelta ja minä samalla sisäpuolelta. Ovi aukeni. Se oli koko kynnyksen alueelta ohuen jäätyneen vesikerroksen kiinni jäädyttämä. Voi hemmetti, ei tosiaankaan ollut hyvä idea pesettää autoa 18 asteen pakkasella.
6.2.2011
Siinäpä se viikko vierähtikin lumitöitä ja tavallisia töitä tehden. Perjantaina kotiin tullessani havaitsin jo eteisessä tunkkaisen roskapussin hajun. Niinpä tietysti, kun olin unohtanut roskapussin eteiseen töihin lähtiessäni. No, siis eihän se pussi enää eteisessä ollut. Pussi oli sängylläni avattuna ja analysoituna. Voi voi voi. Jogurttipurkit oli puhtaaksi nuoltuja ja pölyimurin villamakkarat eriteltyinä muista jätteistä. Eihän siitä siivosta voinut kuin itseään syyttää.
Tänään oli hyvät varikkotreenit. Hinnin kohdalla otettiin ensin haukkuharjoitukset taistelupalkalla. Hyvin alkoi haukku irrota. Henkilöetsinnässä ei vielä otettu haukkuilmaisua ollenkaan vaan suora taistelupalkka. Hyvät maalimiehet tajusivat heti, että Hinnin kanssa pitää olla sellainen ”jätkämeininki”, ei saa sievistellä eikä varoa, reilu meininki vaan. Taistelupalkka oli hyvä juttu, sillä kun Hinni sai patukan, se kyllä karkasi, mutta palasi takaisin maalimiehelle taistelemaan. Taistelupalkka näyttäisi lisäävän maalimieshakuisuutta ja toimii täsä vaiheessa siis hyvin. Eihän sillä muuta merkitystä ole, mutta hyvä, jos löydetty ihminen olisi tärkeämpi kuin palkan kanssa juokseminen.
1.2.2011
Olemme siis helmikuussa ja päivä on selvästi pidentynyt ainakin tunnilla. Se ei auta vanhuuteen, joka vääjäämättä hyökkii kimppuun. Tänään olemme Ekon kanssa molemmat käyneet fysioterapiassa vaivojemme kanssa. Ensin kävin minä OMT -fysioterapeutilla niskan ja rintarangan hermopinteen takia. Illalla käytin Ekon hierottavana, kun se on alkanut reakoimaan kosketukseen mutristamalla nahkaansa. Kipupisteitä löytyi. Annoin myös Trocoxilin; edellisestä olikin hyvin taukoa 4kk.
Hinnillä on nyt lempparileluna kongi, aika pieni sellainen. Tuossa illalla molemmat olivat pihalla ja minä tässä koneella. Hinni oli pudottanut kongin lumivuorelta seinän vierustaan ja upottanut sen sinne syvälle. Oli jo Ekokin mennyt etsimään, tuloksetta. Oli niin mukava huomata, että vanha, viisas koira osaa hakea apua. Tajusin heti, että Ekolla on asiaa, kun se haukahteli oven takana erilaisella haukulla. Menin kysymään, että mikä hätänä? Eko riensi seinän vierustalle näyttämään, että tuolla… Arvasin heti, että Hinni on hukannut jotain ja syvälle… Kahlasin tieni syvässä hangessa paikalle ja työnsin käteni reikään, jota Eko osoitti. Sielläkän se käsivarren mitan päässä oli kongi piilossa.