Sivu etenee alhaalta ylöspäin.
30.1.2011
Aikaisemmin en oikeastaan tuntenut ketään, jota voisi nimittää ”kukkahattutädiksi”, mutta nyt luulen tuntevani sellaisen. Osallistuin nimittäin luentopäiville, jossa puhetta piti ”Rakkaat Haukut” firman edustaja. Siis, ei ole olemassa johtajuusongelmia, ei ole olemassa aggressiivisia koiria, on vain pelokkaita ja stressaantuneita koiria. Kun minun koirani räyhää vastaantulijalle, on se sen toisen vika, koska se lähettää vääriä signaaleja ja minun koiraani pelottaa. Minun pitää kääntyä pois, tai kaartaa kaukaa ja olla itse välissä suojaamassa koiraani. Siiis, ihan hyviäkin ideoita, mutta kun tarinasta tehdään ihan tolkuttoman yksinkertaistettu pelkoon ja stressiin keskittyvä juttu, niin voi sentään… kylläpä on maailmassa paljon pelokkaita koiria. Firmassakin oli ainakin kuusi espanjalaista, pelastettua, katukoiraa. Ehkä ne onkin pelokkaita… Siis ihan mielenkiinnolla istuin koko viikonlopun ja olin hiljaa, vaikka kylläpä teki mieli kommentoida. Ja nuoret yleisössä vielä uskoivat koko tarinan kirkkain silmin. Tulevat ensi vuonna pitämään oikein ongelmakoirakouluttaja kurssin tänne meille. Ou jees.
No, meillä ei onneksi niitä pelokkaita ongelmakoiria ole. Hinnillä on karvanlähtö; siis kuukauden päästä on juoksuaika.
25.1.2011
Hakutreeneissä, henkilöhakutreeneissä siis, jätin ilmaisun pois toistaiseksi. Tämä enteilee nyt sitä, että ilmaisu saattaa kääntyä haukulle tai sitten rullalle… Se viimeinen irtorullatreeni jäi harmittamaan niin paljon, että en toista sitä ennen kuin saan selkeytettyä asian. Hinnihän juoksee, etsii ja tuo rullan hyvin. Ongelmana on, että ei se ymmärrä näytöstä mitään, varsinkin kun palkkana on pallo. Siis eihän koira voi ymmärtää, että on just hakenut siltä tyypiltä kivan patukan ja nyt samalta pitäisi hakea pallo – paljon kivempi olisi tietty hakea uusi esine uudelta ukolta… Makupalapalkalla ero olisi selvempi, mutta… eihän Hinni jouda syömään vielä ainakaan. Kiire hommille…
.
Noo, se asia hautuu minun päässäni ja ratkaisu löytyy kyllä, ei ole mikään koira jäänyt ilmaisua vaille.
Olen juuri ilmoittautunut kuvankäsittelykurssille, sellaiselle alkeelliselle kurssille vain, mutta jos oppisin jotain… kiva uusi juttu.
21.1.2011
Treenipuolella olen yrittänyt vähän saada Hinnille hallittavuutta. Hinni tajuaa jutut tosi nopeasti, mutta ei muista niitä innostuessaan. Kun menemme yhdessä lenkille, koirat on irti. Hinni kiiruhtaa edellä, tottakai, mutta pysähtyy hyvin, kun sanon ”seiso”. Ulkona tulee luokse pillillä hyvin, mutta ei antaudu kiinni… sisällä iloinen ”tänne” ja siihen istahtaa eteen saadakseen pallon tai taistelupatukan leukani alta, jossa pidän sitä jemmassa. Toki kaikki on niin uutta ja alussa nuoren koiran kanssa, mutta onhan se jo 13 kk, pitäis sen jo osata 
.
16.1.2011
Hinninpihan sivut ovat olleet jumissa vähän aikaa, kun menin vaihtamaan yhden salasanan enkä osannut vaihtaa sitä toiseen pakolliseen tietokantaan… onneksi ystävä hädässä ratkaisi ongelman ja nyt on sivut taas käytössä.
Loppiaisena olin kotona flunssan kourissa. Hinni testasi uusia makuja ruokavalioonsa. Tarjolla oli mm. lanttukukkoa. Siinä otteessa, millä Hinni otti lanttukukkopalan, olisi pysynyt ehjänä linnunmunakin. Hinni vei kukkopalan olohuoneeseen ja asetti sen hellästi matolle analyysiä varten. Lopputulos oli jotain ”syömäkelvottoman” ja ”voihan tätä maistaa” välillä. Eko huolehti jätehuollosta.
Nyt olin pitkän viikonlopun Prahassa. Lähtö oli keskiviikkona työpäivän jälkeen ja kiirettä välttääkseni pakkasin laukkuni valmiiksi. Voi veljet, että pääsi parkaisu, kun tulin kotiin ja näin Hinnin purkaneen laukkuni viimeistä nenäliinapakettia myöten… ja nenäliinatkin oli silputtu yksitellen. 
Laukku on sellainen vetoketjulla suljettava cabinlaukku ja vetoketjuthan eivät ole Hinnille mikään ongelma… Siitä sotkusta en ottanut edes kuvaa, sillä ne pikkuhousut, joita kuvaan olisi tullut, eivät tosiaankaan ole sitä kuvauksellista pikkubikini kokoa… Mutta matka meni hyvin. Prahassa lämpöä +10 astetta, kotona -20C.
Koirat olivat luonnollisesti tarhalla hoidossa ja sielläkin oli kaikki sujunut hyvin; Hinnille oli kelvannut ruoaksi hyvin tarhan oma JahtiVahti. Ja minä kun olin uunipuuronkin tehnyt missukalle evääksi… että edes jotain söisi, just joo. Tarhalla Hinni oli leikkinyt muiden kanssa; 9kk vanhan labbiksen omistaja ei kyllä ollut uskonut Hinniä saman rodun edustajaksi – ihmettelen vaan… 
!
3.1.2011
Hinnin kuvaustulokset tulivat tänään. Loistavaa!! Lonkat AA ja kyynärpäät 00. Tosi siistii .
1.1.2011
Uusi vuosi. Reipasta menoa Hinninpihalla!
Hyvin selvittiin vuoden vaihteesta Hinninpihalla. Oli Hinnin eka uusi vuosi paukutteluineen ja varauduin olemaan kotona turvallisissa ympyröissä. Ekohan ei ole koskaan välittänyt voimakkaistakaan äänistä tuon taivaallista, mutta Hinnin kohdalla en ollut ollenkaan varma kuinka käy. Hyvinhän siinä kävi. Jossain vaiheessa iltaa Hinni kyllä vetäytyi omaan rauhaansa makuuhuoneen nurkkaan, mutta kun menin ulos palloa heittämään, ei siellä mitään ongelmia ilmaantunut, vaikka ympärillä paukkuikin. Parasta kuitenkin säästää pienen koiran hermoja henkisen kehityksen ollessa vielä kesken. Ikävistä kokemuksista voi tulla pysyviäkin harmeja. Tämä ja samalla kriittisin vuoden vaihde meni siis meillä kaikinpuolin hyvin.